Kesä on viimein täällä.

Se on ollut kylmä ja sateinen tähän asti. Juhannukseksi on luvassa lämpöasteita jopa kolme. Mutta kesä on silti täällä ja se tuntuu pitkän talven jälkeen ihanalta.

Alkukesä on ollut yllättäen kiireinen. Tai ei kiireinen (inhoan tuota liiaksi käytettyä turhaa sanaa), ehkä enemmän työntäyteinen. Kun lumi sulaa, parhaimmillaan parissa päivässä, piha paljastuu ja sen myötä kaikki talven aikana autuaasti unohdetut hommat. Talvivälineet on laitettava pois, lumikolat, sukset, lapiot, kaikki näyttää lumettomassa maassa koomiselta, kuin toisesta maailmasta karanneelta.

Puutarha ja sen laittaminen kesäkuntoon tuo monta työntäyteistä päivää ja on aina säiden ja lämpötilojen kanssa tasapainoilua. Sisällä jo maaliskuusta asti esikasvatetut vihannekset olisi hyvä saada mahdollisimman ajoissa kasvihuoneeseen, jotta ne ehtivät tuottaa satoa, mutta ei liian aikaisin, jotteivat ne palellu. Onneksi naapurit ovat asuneet tällä kylällä näissä olosuhteissa sukuupolvien ajan ja pääsemme hyödyntämään heidän tietämystään ja apuaan.

Talvi, vaikka leuto ja vähäluminen olikin, ulotti lonkeronsa pitkälle toukokuun loppuun. Jäät lähtivät kotijärvestä toukokuun aivan viimeisinä päivinä ja vielä juuri ennen kesäkuuta saimme kymmenisen sentitä lunta maahan. Vaikka tämä talven vaihdos kesään on joka vuosi hankala ja aiheuttaa kärsimättömyyttä, on hienoa päästä seuraamaan luonnon muuttumista ja heräämistä aitiopaikalta täältä erämaan laidalta.

Toukokuun 26. päivä maa peittyi vielä viimeisen kerran kunnon lumipeitteeseen. Papu ei ollut iloinen asiasta.

Meillä on tulossa hääjuhlat heinäkuussa. Juhlimme naimisiinmenoamme (joka tapahtui siis jo helmikuussa) hyvin pienellä porukalla omassa kodissamme, toivottavasti sään. ja lämpötilojen salliessa ulkona. Vaikka juhlat on pienet ja puutarhajuhlatyylisen rennot, vaatii niiden valmistelu kuitenkin aikaa ja harkintaa.

Olemme käyttäneet alkukesän talon siivoamiseen ja kaikkien mahdollisten varastojen tyhjentämiseen. Muun muassa studio (joka rakennettiin kaksi kesää sitten ulkorakennukseen) ja talon vintti ovat saaneet täyden tyhjennyksen, tavarainventaarion ja siivouksen.

Etenkin vintti oli aikamoinen urakka. Siellä oli tavaroita edellisiltä omistajilta sekä kaikki meidän kaksi vuotta sitten muuton yhteydessä laitetut en-tiedä-mihin-tämän-laittaisi-laitetaan-vintille -laatikot ja epämääräiset tämä-pitäisi-myydä -tavarat. Tyhjensimme sen kokonaan, kävimme tavarat läpi (osa meni myyntiin, osa lahjoitukseen) ja siivosimme vintin varastokelpoiseksi. Vintin päädyssä on myös kesähuone, johon saimme sängyn ja pienen ompelupöydän. Kaiken siivouksen ja puuhailun lomassa minulla olisi myös yksi häämekko ommeltavana vielä…

Mutta kuten pohjoiseen elämään kuuluu, kaiken lomaan mahtuu myös rentoa aikaa. Joudun itse opettelemaan sitä, että asioita ei tarvitse tehdä täysillä nyt ja heti, vaan antaa ajan kulua ja välillä myös levätä. E on tässä parempi ja on hienoa päästä oppimaan mestarilta.

Olemme nauttineet myös (niistä muutamista) lämpimistä päivistä, metsän lumettomuudesta, järvien jäättömyydestä ja pohjolan kesän yöttömästä yöstä.